Infonäyttö

Presidentti P. E. Svinhufvud

Presidentti P. E. Svinhufvud

Vuoden 1931 presidentinvaalien kolmannella äänestyskierroksella helmikuun 16. päivänä olivat vastakkain K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud. Äänestys päättyi äänin Ståhlberg 149 – Svinhufvud 151. Pääministerinä Svinhufvud oli itse johtamassa vaalitoimitusta eduskunnassa, ja laski voittoonsa johtaneet äänestysliput. Valinnastaan presidentiksi hän totesi saaneen kuusi vuotta ”linnaa”, mutta ”kärsiä se kai täytyy”. Virkaanastujaispuheessaan maaliskuun alussa Svinhufvud korosti oikeuden kunnioittamista ja rauhan säilyttämistä maassa.

Paluu valtion johtoon tapahtui poliittisesti vaikeassa tilanteessa, kun oikeistoradikaali Lapuan liike haastoi toiminnallaan valtiovallan ja pyrki lopulta kaatamaan hallituksen kevättalvella 1932.

Presidenttikauteen (1931–1937) mahtui kuitenkin myös paljon perinteisiä töitä ja tehtäviä, joihin vaikutti vallinnut taloudellinen pula-aika. Svinhufvudin kaudella Suomea ohjattiin pohjoismaisen puolueettomuuspolitiikan yhteyteen. Virallisia valtiovierailuja hän ei kaudellaan tehnyt, mutta yksityisiä ulkomaanvierailuja erityisesti Viroon ja Ruotsiin.

Lisäksi presidenttipari vieraili ahkerasti ympäri Suomen eri paikkakunnilla ja tilaisuuksissa. Myös Svinhufvudin omat 70- ja 75- vuotissyntymäpäivät, jotka osuivat presidenttikauteen, vietettiin isoin, juhlallisin menoin.

Tammikuun ensimmäinen päivä 1935 Svinhufvud aloitti presidentin uudenvuodenpuheen perinteen pitämällä puheen radiossa. Hän otti myös tavaksi viettää vuoden ensimmäistä viikkoa sovinnollisuuden viikkona.

Päättäessään presidenttikautensa maaliskuussa 1937 Svinhufvud tähdensi maanpuolustuksen tärkeyttä: ”Ensin on rajat turvattava, sitten vasta leipää levitettävä.”

Kuvat: Kotkaniemen kuvakokoelma, Museovirasto historian kuvakokoelma