Lapuan liike Lappeenrannan seudulla

Lappeenrannan seudulla, nykyisen Lappeenrannan eli entisen Lappeenrannan kaupungin, Lappeen, Lauritsalan, Armilan ja Kourulanmäen alueella, kommunismin vastainen toiminta 1930-luvun alkuvuosina pysyi maltillisena. Toiminta painottui suurilta osin kansalaiskokouksiin, kommunistisen toiminnan rajoittamiseen ja kommunististen yhdistysten kieltämiseen.

Lapuan liikkeen toiminnan alkusysäyksenä toimineen Lapuan kansalaiskokouksen innoittamana myös Lappeenrannassa Raatihuoneella järjestettiin kansalaiskokous 12.12.1929, johon osallistui noin 400–500 henkilöä. Samalla viikolla järjestettiin kansalaiskokous myös Luumäellä Taavetissa.

Talonpoikaismarssiin heinäkuussa 1930 osallistui Lappeenrannan seudulta vain 19 miestä, mutta yhteisesti Etelä-Karjalasta marssille lähtevät junavaunut olivat täynnä miehiä. Lapualaismielisten selkein voimannäyttö oli suojeluskuntajoukon 31.7.1930 toteuttama Lappeen kunnanvaltuuston puhdistaminen kommunisteista.

Suureksi osaksi alueen lapualaistoiminnoissa, kuten Suomen Lukon paikallisosastossa ja kansalaiskokouksissa, vaikuttivat talouselämän johtohenkilöt. Lauritsalassa toimiva Kaukas Oy tuki rahallisesti Lapuan liikettä. Talonpoikien osuus toiminnassa jäi vähäiseksi. Viimeistään presidentti Ståhlbergin kyydityksen jälkeen lokakuussa 1930 Lappeenrannan seudun lapualaismielisistä jäi jäljelle vain pienehkö ydinjoukko.

Yleinen poliittinen ilmapiiri ja painostus työmailla yhdessä vallitsevan laman kanssa johti kuitenkin myös Lappeenrannan työväenyhdistyksen jäsenmäärän laskuun kolmanneksella vuonna 1931. Suojeluskuntien jäsenmäärä sen sijaan alueella kasvoi. Etelä-Karjalassa aktiivisinta liittyminen oli Luumäellä, jossa noin seitsemän prosenttia koko väestöstä kuului suojeluskuntaan.