Kapinan jälkeen

Posted on

Kapinan jälkeen Mäntsälän kapinan oikeudenkäynnit aloitettiin Turun hovioikeudessa 26.7.1932. Tuomiot annettiin saman vuoden marraskuussa. Syytetyt istuivat erimittaisia aikoja Turun lääninvankilassa tutkintavankeina. Oikeudenkäynnissä paikalla ollut, Mannerheimin lähipiiriin kuulunut, kenraaliluutnantti Hannes Ignatius kannatti kapinan aikana hallituksen vaihdosta. Kosola vapautettiin tutkintavankeudesta syömälakon jälkeen 17.11.1932. Hän sai yhdeksän kuukauden ehdollisen vankeustuomion avunannosta kapinaan. Lapuan liikkeen aktiivipiiriin kuulunut everstiluutnantti Paavo […]

Presidentti P. E. Svinhufvud

Posted on

Presidentti P. E. Svinhufvud Vuoden 1931 presidentinvaalien kolmannella äänestyskierroksella helmikuun 16. päivänä olivat vastakkain K. J. Ståhlberg ja P. E. Svinhufvud. Äänestys päättyi äänin Ståhlberg 149 – Svinhufvud 151. Pääministerinä Svinhufvud oli itse johtamassa vaalitoimitusta eduskunnassa, ja laski voittoonsa johtaneet äänestysliput. Valinnastaan presidentiksi hän totesi saaneen kuusi vuotta ”linnaa”, mutta ”kärsiä se kai täytyy”. Virkaanastujaispuheessaan […]

Pääministeri Svinhufvud

Posted on

Pääministeri Svinhufvud P. E. Svinhufvud palasi takaisin politiikkaan vuonna 1930, kun presidentti Relander kutsui hänet pääministeriksi. Valintaan vaikutti vahvasti Lapuan liikkeen toiminta. Svinhufvudin nähtiin olevan oikea henkilö hillitsemään ja ratkaisemaan niin Lapuan liikkeen kuin kommunismin aiheuttamaa vaaraa suomalaiselle oikeusvaltiolle. Presidentti Relander erotti Kyösti Kallion hallituksen ja nimitti tilalle P. E. Svinhufvudin muodostaman hallituksen 4. heinäkuuta. […]

K. J. Ståhlberg

Posted on

K. J. Ståhlberg 14.10.1930 Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg kaapattiin vaimonsa kanssa aamukävelyltä ja kyydittiin autolla Joensuuhun. Kaappaus kohdistui ensisijaisesti presidenttiin, joka oli kansan eheyttämistä ajaneella poliittisella ja Lapuan liikkeen vastaisella toiminnallaan aiheuttanut kaunaa oikeistoaktivistipiireissä. Vaimo Ester päätti seurata miestään ja nousi kyyditysauton kyytiin. Muilutuksen oli tarkoitus jatkua Joensuusta, luultavasti kohti itärajaa, mutta jatkokyytiä […]

Väinö Hakkila

Posted on

Väinö Hakkila 17.7. 1930 Lapuan liike järjesti eduskunnan varapuhemiehen, sosiaalidemokraatti Väinö Hakkilan muilutuksen. Tampereen pormestarina toiminut Hakkila vietiin Lapualle, jossa hänet luovutettiin paikallisen iskujoukon haltuun. Metsätien varressa Hakkila pahoinpideltiin, pakotettiin istumaan muurahaispesässä ja uhkailtiin ”kuolemantuomiolla”, jos hän ei luopuisi politiikasta. Muilutuksen toteutuksesta vastannut jääkärikapteeni Arvi Kalsta sai tapauksesta myöhemmin ainoana henkilönä vankeustuomion, lapualaisia pahoinpitelijöitä ei […]

Jalmari Rötkö ja Eino Pekkala

Posted on

Jalmari Rötkö ja Eino Pekkala 5.7.1930 muilutettiin kansanedustajat Jalmari Rötkö ja Eino Pekkala, jotka kaapattiin suoraan Säätytalolta perustuslakivaliokunnan kokouksesta. Heidät kuljetettiin Lapualle Vihtori Kosolan taloon. Heidän vapauttamisensa nousi kynnyskysymykseksi niin pääministeri Svinhufvudin kuin presidentti Relanderinkin osallistumiselle talonpoikaismarssiin. Vaatimuksen edessä Rötkö ja Pekkala vapautettiin. Heidät luovutettiin viranomaisille, sillä kaikki heidän edustamansa Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestön […]

Muilutukset – Lapuan liikkeen harjoittamat laittomat kyyditykset

Posted on

Muilutukset – Lapuan liikkeen harjoittamat laittomat kyyditykset Liikkeen toteuttamista kyydityksistä ryhdyttiin käyttämään termiä muilutus tunnettujen lapualaisten kyydittäjien Muilun serkusten mukaan. Kyyditysten tarkoitus oli epämiellyttävien henkilöiden, pääasiassa vasemmistolaisten, pelotteleminen ja poistaminen yhteiskunnallisista rooleista. Toiminta sai inspiraation Italiasta. Muilutettavat kyyditettiin usein joko Lapualle tai itärajalle. Kyyditettäviä pahoinpideltiin, nöyryytettiin ja pakotettiin laulamaan isänmaallisia lauluja. Vilkkaimpana kyyditysvuonna 1930 järjestettiin […]

Kommunismi Suomessa ja Lapuan liikkeen synty

Posted on

Kommunismi Suomessa ja Lapuan liikkeen synty Työväen diktatuuria tavoitellut, Moskovassa vuonna 1918 perustettu Suomen Kommunistinen Puolue kiellettiin Suomessa heti perustamisensa jälkeen. Kommunistit saivat tukea toiminnalleen Neuvostoliitosta. 1920-luvulla kommunistien toiminta vilkastui Suomessa. Kommunistit toimivat vuosina 1920–1923 Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen ja vuosina 1924–1930 Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden vaalijärjestön kautta. Kommunistinen liike Suomessa ei ollut yhtenäinen, vaan jakautui […]

Lapuan liike Lappeenrannan seudulla

Posted on

Lapuan liike Lappeenrannan seudulla Lappeenrannan seudulla, nykyisen Lappeenrannan eli entisen Lappeenrannan kaupungin, Lappeen, Lauritsalan, Armilan ja Kourulanmäen alueella, kommunismin vastainen toiminta 1930-luvun alkuvuosina pysyi maltillisena. Toiminta painottui suurilta osin kansalaiskokouksiin, kommunistisen toiminnan rajoittamiseen ja kommunististen yhdistysten kieltämiseen. Lapuan liikkeen toiminnan alkusysäyksenä toimineen Lapuan kansalaiskokouksen innoittamana myös Lappeenrannassa Raatihuoneella järjestettiin kansalaiskokous 12.12.1929, johon osallistui noin 400–500 […]

Kotkaniemen kotimuseo – opastukset ryhmille

Posted on

Tervetuloa vierailulle Kotkaniemeen, tutustumaan presidenttipari Svinhufvudin pitkäaikaisimpaan kotitaloon ja -tilaan! Järjestämme opastuksia ryhmille tilauksesta. Koska kotimuseon sisätilat ovat pienet, isompien ryhmien kohdalla hankimme ryhmälle useamman oppaan ja ryhmä jaetaan. Kesäaikaan opastusosio toteutetaan pääosin ulkotiloissa. Opastuksen voi ennakkoon varata kaiken kokoisille ryhmille – ota yhteyttä museolle ja kysy lisää: info(at)kotkaniemi.fi Opastusmaksut ryhmille: 20 € – 2-10 […]