Museo on säännöllisesti auki kesäkaudella. Talvikaudella syyskuusta toukokuuhun avaamme myös ovemme ryhmille ennakkotilauksesta ja erikoistilaisuuksien yhteydessä.
Pääsylippuhinnat aukioloaikoina 1.1.2023 alkaen:
Peruslippu: 10 e / hlö
Eläkeläinen/työtön/ryhmä min. 10 hlö: 8 e / hlö
Lapset 12-17 v.: 4 e / hlö
Alle 12 v. lapset ilmaiseksi
Opastusmaksut (ennakkovarattu oma opas ryhmälle):
Ryhmä alle 15 hlö: 20 e / ryhmä
Ryhmä 16-30 hlö: 50 e / ryhmä
Ryhmä yli 30 hlö: 100 e / ryhmä
Kesällä 2023 Kotkaniemen museo ja kahvila Ellen ovat avoinna:
27.5.-27.8. TI-SU klo 11-17
Kotkaniemen kotimuseota ylläpitää ja näyttelytoiminnasta vastaa Kotkaniemi-säätiö
Museovirasto toimii tiloissa vuokralaisena vastaten kiinteistön kuluista ja valvonnasta.
Presidentti P. E. Svinhufvudin uskomattomasta elämästä pääset lukemaan P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön sivuilta.
Näyttelyt
Kotkaniemi on henkilöhistoriallinen kotimuseo, joka esittelee P. E. ja Ellen Svinhufvudin elämää sekä Kotkaniemen tilan arkea Luumäellä. Pehrin ja Ellenin ajalle palautetut kotimuseohuoneet on sisustettu alkuperäisin kalustein ja esinein. Lisäksi museossa on vaihtuvien näyttelyiden huone, jossa esitellään syventävää tietoa eri aihepiireistä. Museon esineistön omistaa Kotkaniemi-säätiö, lisäksi kokoelmaan kuuluu Kansallismuseon lainaesineitä - kaikki Svinhufvudien kodin alkuperäisesineistöä.
Perusnäyttely
Kotkaniemen perusnäyttely sisältää kuusi kotimuseohuonetta, jotka on palautettu P. E. ja Ellen Svinhufvudin aikaiseen 1920–1930-luvun asuunsa. Lisäksi yläkertaan on sisustettu yksi museohuone, joka esittelee Kotkaniemen täyshoitola-aikaa. Museossa saat aistia Kotkaniemen tilan tunnelmaa ja menneen maailman elämänmenoa. Pehrin työhuoneessa välittyy aavistus siitä, kuinka isäntä on siellä paneutunut työhönsä tai iltapuhteinaan vapaa-ajan harrastuksiinsa. Suuri sali henkii omaa arvoaan edustustilana, jossa on seurusteltu talon vieraiden kanssa, ja ruokasalissa voi lähes kuulla vilkkaan keskustelun päivän aiheiden parissa. Entä minne asettuivat rouva Ellen ja taloudenhoitajatar Alma Kottelin rentoutumaan käsitöidensä parissa, kun päivän työt oli hoidettu?
Vaihtuva näyttely
Kotimuseohuoneiden lisäksi museo sisältää vaihtuvien näyttelyiden tilan, jossa esitellään eri aihepiirejä.
Näyttely 2022-2023: "Miten kansanvalta säilyi Suomessa? - Mäntsälän kapinasta 90 vuotta".
Vaihtuva näyttely vuosina 2022–2023 paneutuu kansanvallan kriittisiin vaiheisiin 1930-luvulla, jolloin oikeusvaltion uhkaksi muodostui kommunismia vastustava oikeistoradikaali Lapuan liike.
Laittomuuksiin tukeutuneen liikkeen kohtaloksi koitui Suomen hallituksen kaatamiseen tähdännyt Mäntsälän kapina 90 vuotta sitten kevättalvella 1932. Takaisin politiikkaan palanneen P. E. Svinhufvudin rooli pääministerinä ja presidenttinä oli merkittävä Lapuan liikkeen hillitsemisessä ja kapinan kukistamisessa.
Presidentti Svinhufvud otti Mäntsälän kapinan aikana johdon käsiinsä, ja piti radiossa kapinallisille suunnatun puheen. P. E. Svinhufvudin kapinan kukistanut radiopuhe on jäänyt historiaan yhtenä suurista puheista - vedoten omaan arvovaltaansa Svinhufvud sai kapinalliset luopumaan aikeistaan. Vallanvaihto epäonnistui ja kansanvalta säilyi Suomessa toisin kuin suuressa osassa muuta Eurooppaa.
Edelliset näyttelyt:
2018 – 2019 Ensimmäinen, professori Martti Häikiön käsikirjoittama näyttely avasi Suomen itsenäistymisvaiheiden käännekohtia. Svinhufvudin kautta näyttely käsitteli oikeustaistelun, eduskuntauudistuksen, Siperian karkotuksen ja erityisesti itsenäistymisvuosien 1917–1918 tapahtumia, jolloin Svinhufvud johti itsenäisyyssenaattia ja toimi itsenäisen Suomen ensimmäisenä valtionpäämiehenä. Perhettä unohtamatta!
2020 – 2021 P. E. Svinhufvud: ase- ja erämies -näyttely tutustuttaa kävijän Svinhufvudin mieliharrastusten pariin. Metsästysretket ja ampumakilpailut olivat tuomarin ja valtionpäämiehen vapaa-ajan henkireikä. Tunnollinen perehtyminen asetekniikkaan ja patruunoiden valmistukseen johti myös merkittäviin virkoihin suomalaisen asetuotannon parissa. Nuorena aloitettu metsästysharrastus taas yhdistyi Kotkaniemessä omavaraiseen elämäntyyliin, ja saaliista hyödynnettiin kaikki mahdollinen liharuoasta nahkaremmeihin. Kestävä käyttö ja luonnosta nauttiminen määrittivät Ukko-Pekan harrastusten luonnetta suuresti.
