Vanha kuva Kotkaniemestä

Kotkaniemen vaiheita

Pehr Evind Svinhufvud valittiin vuonna 1908 kihlakunnantuomariksi Lappeen tuomiokuntaan. Samalla hän osti edeltäjältään Kivijärven äärellä sijaitsevan Kotkaniemen tilan. Lars Sonckin suunnittelema päärakennus oli valmistunut vuonna 1898.

Kotkaniemi oli rakennettu maalaistuomarin kodiksi ja virkataloksi. Siihen kuului päärakennuksen lisäksi piharakennuksia kuten renkitupa, aittoja ja eläinsuojia. Päärakennuksen vieressä oli pienempi sivurakennus, johon oli sijoitettuna tuomiokunnan arkisto ja asuinhuoneita tuomariharjoittelijoille.

1900-luvun alkupuolella Svinhufvud valittiin nykymuotoisen eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi - yhdeksän kertaa. Hän tuli tunnetuksi tsaarinvallan maahamme kohdistuneiden venäläistämistoimenpiteiden taipumattomana vastustajana. Taipumattomuus johti lopulta karkotukseen Siperiaan. Siperiassa ollessaankin hänet valittiin eduskuntaan ja sieltä paluun jälkeen Svinhufvud oli mukana maamme itsenäistymiseen liittyvissä tapahtumissa. Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajana hän haki neuvostohallitukselta tunnustuksen Suomen itsenäisyydelle. Svinhufvud toimi myös Suomen ensimmäisenä valtionhoitajana, minkä jälkeen hän jättäytyi politiikan kärjestä vuosikymmeneksi.

Vuonna 1930 Svinhufvud kutsuttiin pääministeriksi ja seuraavana vuonna hänet valittiin tasavallan presidentiksi. Kuusivuotisen kauden jälkeen hän vetäytyi lopullisesti Kotkaniemeen, jossa kuoli helmikuussa 1944 ehtimättä nähdä jatkosodan päättymistä.

Kotkaniemi oli Svinhufvudille koti, jota hän piti tukikohtanaan valtiollisten tehtäviensä aikana ja jonne hän palasi niiden päätyttyä.

Ukko-Pekka ja perämoottori

P.E. ja Ellen Svinhufvudin kuoltua ovat Kotkaniemessä asuneet ja sitä ylläpitäneet heidän lapsensa ja lapsenlapsensa. Kotkaniemessä on kolmessa sukupolvessa pidetty myös täysihoitolaa.

Kotkaniemi siirtyi Museoviraston omistukseen vuosituhannen vaihteessa ja se avattiin Museoviraston ylläpitämänä museona kesällä 2000. Sittemmin Museovirasto on luopunut museotoiminnasta Kotkaniemessä. Viime vuodet museotoimintaa on pidetty yllä paikallisten vapaaehtoisten, kunnan ja säätiöiden voimin. Vuodenvaihteessa 2013/14 Kotkaniemi siirtyi Senaatti-kiinteistöjen omistukseen.

Historia - Museo - Säännöt - Hallinto - Ajankohtaista - Yhteystiedot